Articles liés à Macbeth
L'édition de cet ISBN n'est malheureusement plus disponible.
Afficher les exemplaires de cette édition ISBN
Présentation de l'éditeur :
Macbeth on William Shakespearen kirjoittama näytelmä. Se perustuu Skotlannin todellisen kuninkaan Macbethin vaiheisiin, mutta ei ole historiallisesti tarkka. Macbeth on Shakespearen säilyneistä tragedioista lyhin. Vaikka tätä ei suoraan sanota näytelmässä, Banquosta periytyvän suvun katsotaan olevan Skotlannin, ja myöhemmin myös Englannin, Stuart-hallitsijasuku. Mahdollisesti Shakespeare halusi tällä mielistellä kuningas Jaakko I:tä. Jotkut näyttelijät eivät suostu lausumaan näytelmän nimeä pukuhuoneissa, koska sen kerrotaan tuovan huonoa onnea. Britanniassa käytetään sen sijaan usein nimitystä The Scottish Play (”Skottilainen näytelmä”). Taistelusta voittoisana palaava Macbeth ja hänen ystävänsä Banquo törmäävät kolmeen noitanaiseen. Nämä ennustavat Macbethin saavan haltuunsa ensin Cawdorin kreivikunnan ja myöhemmin tulevan kuninkaaksi. Banquolle ei luvata kuninkuutta, mutta hänestä ennustetaan kuningassuvun kantaisää. Pian Macbethin luokse tulee sanansaattaja, joka ilmoittaa kuninkaan lahjoittaneen hänelle Cawdorin kreivikunnan. Kuningas itse kunnioittaa Macbethia läsnäolollaan. Tämä ei pääse eroon kuninkuusajatuksesta ja laatii vaimonsa kanssa murhasuunnitelman. Macbeth murhaa kuninkaan ja lavastaa syylliseksi juopuneet henkivartijat. Kuninkaan pojat pelkäävät vaaraa ja pakenevat maasta, Macbeth kruunataan kuninkaaksi. Macbeth surmauttaa Banquon, jonka poika kuitenkin pääsee pakoon. Tappotuomittu ylimys Macduff pakenee, mutta hänen perheensä surmataan. Macbeth hallitsee hirmuvaltiaana, mutta alkaa pian nähdä tunnontuskissaan harhoja, kuten Banquon haamun omassa tuolissaan. Macbethin vastainen liitto kokoontuu Englannissa: Macduff ja vanhan kuninkaan poika Malcolm kokoavat armeijan ja lähtevät vapauttamaan Skotlantia. Macbeth menee vielä kerran tapaamaan noitia, jotka antavat hänelle tapansa mukaan totuudenmukaisia, mutta harhaanjohtavia lupauksia. Hän jatkaa hirmuhallintoa kärsien tunnontuskista yhä enemmän. Hänen vaimonsa alkaa kärsiä samoista kohtauksista ja lopulta kuolee, ilmeisesti itsemurhan tehneenä. Tässä vaiheessa Macbeth pitää kuuluisan monologinsa: ”Elämä on kuin varjo häilyväinen, vain näyttelijä rukka, joka riehuin lavalla keikkuu aikansa ja häipyy; se kertomus on, hupsun tarinoima, täys ääntä, vimmaa - tarkoitusta vailla”. Macbethin armeija ja hovi hylkäävät hänet. Macbeth kuolee lopulta taistellessaan Macduffia vastaan. Malcolmista tulee kuningas.
Biographie de l'auteur :
Paavo Emil Cajander (24. joulukuuta 1846 Hämeenlinna – 14. kesäkuuta 1913 Helsinki) oli suomalainen runoilija ja kaikkien aikojen työteliäin suomentaja. Cajander oli Helsingin yliopiston suomen kielen lehtori 1890–1912. Hänet tunnetaan etenkin William Shakespearen näytelmien ensimmäisenä suomentajana. Suomennokset ovat säilyttäneet asemansa uudempien suomennosten rinnalla. Myös J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat tunnetaan parhaiten Cajanderin vuoden 1889 suomennoksena. Suomen kansallislauluna tunnettu Maamme on usein laitettu Cajanderin nimiin, mutta se periytyy kuitenkin Julius Krohnin vuoden 1867 käännöksestä. Merkittävän työn Cajander teki myös Zacharias Topeliuksen Maamme kirjan suomennostyössä. Hän muokkasi perusteellisesti Johan Bäckwallin suomennosta vuoden 1878 toisesta painoksesta lähtien lukuisissa uusissa painoksissa vuosisadan vaihteeseen asti. Cajanderin oma tuotanto runoilijana oli niukka ja on pääosin jäänyt unohduksiin. Hänen runojaan ilmestyi Valikoima runoelmia -nimisenä kokoelmana 1898. William Shakespeare (kastettu 26. huhtikuuta 1564 Stratford-upon-Avon, Warwickshire – 3. toukokuuta (J: 23. huhtikuuta) 1616 Stratford-upon-Avon, Warwickshire) oli englantilainen näytelmäkirjailija ja runoilija. Hänen katsotaan olevan historian merkittävimpiä kirjailijoita ja aikansa etevimpiä englannin kielen taitajia. Shakespeare kirjoitti useita näytelmiä, niin tragedioita kuin komedioitakin, sonetteja ja runoja. Shakespeare kirjoitti teoksensa vuosina 1585–1613, mutta näytelmien kirjoitusjärjestystä ei tiedetä varmasti. Stratford-upon-Avonin Pyhän kolminaisuuden kirkon kirjoista löytyy 26. huhtikuuta 1564 latinankielinen kastemerkintä Guilelmus filius Johannes Shakespere eli William, John Shakespearen poika. Kasteen ajankohdan mukaan on syntymäpäiväksi yleisesti arveltu 23. huhtikuuta. Arvio perustunee etupäässä siihen, että kyseinen päivä on Pyhän Yrjön päivä, joka 1800-luvulla katsottiin Englannin kansallisrunoilijalle sopivaksi syntymäpäiväksi. Shakespeare saattoi syntyä myös 21. tai 22. päivänä. William oli John Shakespearen ja Mary Ardenin kahdeksasta lapsesta kolmas. Hänellä oli neljä siskoa ja kolme veljeä. William oli lapsista ensimmäinen joka selviytyi yli lapsuusiän, vaikka pian Williamin synnyttyä Stratfordiin saapui ruttoepidemia, joka vei joka seitsemännen asukkaan kaupungissa.
Les informations fournies dans la section « A propos du livre » peuvent faire référence à une autre édition de ce titre.
- ÉditeurCreateSpace Independent Publishing Platform
- Date d'édition2014
- ISBN 10 1502464993
- ISBN 13 9781502464996
- ReliureBroché
- Nombre de pages104
- Evaluation vendeur
(Aucun exemplaire disponible)
Chercher: Créez une demandeSi vous ne trouvez pas un livre sur AbeBooks, nous le rechercherons automatiquement pour vous parmi les livres quotidiennement ajoutés au catalogue.
Créez une demande